18.11. 1966

 

”Väärentämätön urheiluhenki uhoo Ounaksen Pyörä-Pojissa”

 

Virkeän rovaniemeläisen pikkuseuran Ounaksen Pyörä-poikien toiminta kiteytyy kolmen urheilunalan –pikaluistelun, yleisurheilun ja pyöräilyn– ympärille. OPP:n pääorganisaattoreina, vetäjinä, toimii kaksi tulisieluista urheilumiestä: pikaluistelun ja yleisurheilun ohjauksesta ja huolinnasta vastaa seuran nykyinen puheenjohtaja Pentti Mikkonen ja pyöräilyn sielu on TUL;n maantiemestaruuskilpailuissa kesällä hopealle yli-ikämiesten sarjassa sijoittunut Erkki Rapo (SM-maantieajossa hän oli neljäs). Mikkonen on aloittanut kilpapyöräilyn 1960-luvun alussa nukahtaneessa Rovaniemen Reippaassa ja on omien sanojensa mukaan edelleen matkassa vain fyysisen kuntonsa ylläpitämiseksi ja Rapon kilpakaverina.

-Seuramme aktiivit ovat kovin nuoria, 13-20 –vuotiaita. Pyöräilyssä meillä on kaksi nimeä saavuttanutta ajajaa, Erkki Rapo ja Jouko Lampinen. Rapo on sarjassaan yli-ikämiehissä Suomen parhaita ja asepalvelustaan suorittamassa ollut Lampinen on voittanut aikaisempina vuosina mm. useita Pohjois-Suomen nuorten mestaruuksia. Odotamme hänestä tähtiajajaa. On miellyttävää todeta maantieajoon pääasiallisesti keskittyneiden kilpa-ajajiemme harjoitustahdin tiivistyminen. Järjestämme joka kesä pyöräilyssä kahdet suuremmat kilpailut, niin sanotut ”Leukuajot” ja ”Yöttömän yön ajot”, viimeksi mainitut kortteliajoina. Neljän vuoden tauon jälkeen oli viime kesänä jälleen yhteistoimintakilpailut Rovaniemellä, kertoi Mikkonen eräänä pimeänä syysiltana harjoituslenkiltä tulonsa jälkeen, pistäytyessämme hänen omakotitalossaan Pirttitien varressa.

-Pikaluistelu on OPP:n toiminnallisesti näkyvin laji. Pyrimme kasvattamaan siinä ensin kärjen, jonka jälkeen olisi helpompi koota joukkoja luisteluharrastuksen pariin. Olen jo vuosia pyrkinyt viemään luistelua eteenpäin, se on minulle eräänlainen sydämenasia.

OPP:n kolme määrätietoisesti harjoittelevaa tytärtä – sisarukset Seija ja Helena Jokela sekä Ritva Seppänen – osoittivat jo viime talvena, että heihin ei ole turhaan kohdistettu toiveita. Koko kesän ohjaajansa ja innostajansa Pentti Mikkosen huolenpidon alaisina harjoituspoluilla ahkeroineista Lapin tyttäristä kasvaa toivon mukaan Kaija-Liisa Keskivitikan jälkiä seuraten hyviä naisluistelijoita. Jokelan sisaruksista vanhempi Seija on 19-vuotias ja Helena 16-vuotias. Ritva on samanikäinen Helenan kanssa. Tässä yhteydessä tulkoon mainituksi, että Keskivitikka ja Maila Ankkuri aloittivat pikaluistelun aikanaan Rovaniemen Reippaassa ja viime talvena kaatui Kaija-Liisan nimissä ollut viimeinen TUL:n Lapin tyttöjen ennätys.

-Helena luisteli viimeksi kuluneella kaudella tyttöjen A-luokan tuloksen 500 metrillä ja kaikilla matkoilla tasaisen varma Ritva lähenteli A-luokan rajaa joka matkalla, mutta sai tyytyä B-luokan aikoihin. Hän luisteli nuoresta iästään huolimatta jo 3000 metriäkin. Seija sijoittui TUL:n naisten tilastossa viidenneksi 3000:lla ja 500 metrillä, oli yhdeksäs 100 metrillä ja kahdeksas 1500 metrillä. Hän sijoittui Pohjois-Suomen tilastoissa kuudenneksi 3000 metrillä sekä yhteispisteissä ja Pohjois-Suomen kaikkien aikojen tilastossa yhdeksänneksi yhteispisteissä. Helenan sijaluku oli TUL:n tyttöjen 500 metrin tilastossa viides ja Ritvan sijoitus tyttöjen 3000 metrillä kolmas. 

-Odotan tämän tyttökolmikon lopullista läpimurtoa alkavalla kaudella. Seija kävi tämän vuoden TUL:n mestaruusluisteluissa, 1500 metrillä tuli viides tila ja yhteispisteissä kuudes. Tyttökolmikko juoksee kesällä. Seijan ja Ritvan lahjat viittaavat pitemmille matkoille ja Helena on kipitellyt pikamatkoja. Seijan ensikokeilu toi TUL:n mestaruuskilpailujen 800 metrillä pronssimitalin, aika 2.34,8. Ritva juoksi luokittelukilpailuissa ajan 2.37,4.

Tyttökolmikon ohella meillä on lupauksia jo lunastaneita poikia ja nuorukaisia luistelussa ja yleisurheilussa. Toistaiseksi parhaisiin tuloksiin on yltänyt 19-vuotias Kari Luusuaniemi, joka vähäisellä treenailulla juoksi viime kesänä 100 metriä 11,8 ja 200 metriä 24,4, hyppäsi pituutta yli kuuden metrin ja kolmiloikkaa päälle 12 metrin. Kari pystyy huomattavasti parempiin tuloksiin, jos harjoittelee kunnolla.

-Taloudellisista syistä johtuen olemme joutuneet kuristamaan toimintaamme. Saamme kaupungin vuosittain jakamasta seurojen urheiluavustuksesta pienimmän osan. Käsitykseni mukaan avustus pitäisi jakaa toiminnan perusteella, mutta niin ei ole tapahtunut vuosiin Rovaniemellä. 600 markan avustus ei riitä juuri mihinkään. Veikkaus-asiamiestuloilla paikkailemme menoja  ja itsekukanenkin verottaa omaa rahapussiaan. Esimerkiksi Rapo käy kilpailuissa omalla autollaan eikä velota polttoainekuluja, mistäpä velottaa, ei ole kassassa markkoja. Sama juttu on itseni kohdalla, on pitänyt tukea seuraa taloudellisestikin.

Kun nuoret lähtevät leireille, laitetaan kotoa evästä laukkuun ja leiriohjaajat saavat palkakseen parhaassa tapauksessa hyvänmielen. 

-Pyhäinmiesten päivänä kävin viiden luistelijan kanssa viikonloppuleirillä kaupungin omistamassa leirikeskuksessa Kemijoki-varressa. Ohjelmassa on ollut tänä vuonna kuusi leiriä, kolme keväällä ja kolme syksyllä. Pienempiä ei voida ottaa mukaan tämäntapaisille leireille, sillä harjoitteluohjelma on kova. Viimeksi treenasimme 10 tuntia kahden päivän aikana. Sellainen edellyttää jo hyvää peruskuntoa. 

OPP:n temperamenttisen puheenjohtajan olemuksesta uhoo väärentämätön urheiluhenki. Hänen sanoistaan kipinöi innostuksen liekki. OPP:ssa toimitaan ja uskotaan parempaan tulevaisuuteen monista pulmista huolimatta. Seuran nuoret eivät voi esimerkiksi kerätä palkintoja jäsentenvälisistä kilpailuista, koska kassassa ei ole rahaa palkintoihin.

-Se on tervehdyttävää, jäljelle jäävät ne, jotka urheilevat urheilun vuoksi, sanoo puheenjohtaja Mikkonen.