Lunta puolisääreen

Naapurin rouva kyseli aamulla, että eikös sinun pitäisi tehdä lumitöitä, eikä lähteä juoksulenkille. Olin niin täynnä edellisen iltapäivän kaksia, kahden tunnin välein tekemiä lumitöitä, etten millään jaksanut innostua asiasta. Huusin vain, että satakoot vain ensin loppuun ja katotaan sitten! On ollut mukava pitkästä aikaa urheilla terveellä jalalla joulukuisen pohjevian jälkeen. Kertakäynti kovanäppisen miehen käsittelyssä Hyvän Olon Keskuksessa taisi riittää vian korjaantumiseen. Käyn vielä varalta huomenna rusikoitavana toisen kerran.

Santasport järjestää 18.-19.4. Urheiluvalmentajan ja –huoltajan lihashuoltokurssin. Oppiipahan ainakin tietämään, milloin hieronta on hyvä ja milloin ei ole valmistautumisen ja palautumisen kannalta. Juoksuun palatakseni: En ole aiemmin vapaaehtoisesti juossut sellaisessa lumimäärässä kuin yhden kerran: Ahlroosin Pasin lumileirillä sydäntalvella 2006 Kuusamossa. Se olikin umpimetsässä. Tämä juoksu oli kyllä ihan kaavaan merkittyjä teitä pitkin! Onneksi yksi autonjälki oli sentään jonkinlaisena turvana. Hankalahan siinä oli leveälanteisen asetella 47 numeron Karhuilla 205mm talvirenkaiden uriin. Tuli mieleen jokin trapetsitaiteilija ja se kansanedustaja – Kanki-Kaikkonen. No olihan Kaikkonenkin kotikatsomon mukaan päässyt äsken jatkoon… Kyllä siellä liukastellessa ajatteli eteläisen Suomen veijareita. Siellähän ne ajelee pyörillä täyttä häkää… Ja mie kahlon täällä umpisessa… Onneksi olosuhteet ovat samat kaikille edes kilpailuissa.

Olisi hyvä kuomukärry myytävänä! Piha on pienentynyt maalis-huhtikuussa sellaista vauhtia, että kaksi kuomukärryä kinosten ympäröivällä tontilla on liikaa. Torstaina spinningille lähtiessä oli tulla kiire kotijoukkoja liikekannallepanoon motivoidessani. Sen verran siinä ehti verenpaine nousta, että tein töppäyksen. Kärry, jossa pyörät olivat, oli lämpötilojen vaihtuessa jäätynyt aisasta kiinni. Huidoin vimmatusti isolla Fiskarsin halkaisukirveellä jäähän ja yritin samalla väistellä töpseliä. Kärryn irrottua peruutin Hiacen saadakseni kärryn kiinni. Sen verran oli kuitenkin kiire, että nappasin pihaltani väärän kärryn spinning-salin eteen. No ei auttanut kuin pyörähtää hakemaan oikea kärry. Lapsilla oli hauskaa! Toinen syy kärryn myynti-intoon on se, että kaaduin pyrstölleni eilen tehdessäni sitä jälkimmäistä lumityöurakkaa. Jää oli alla ja yritin kaikin voimin saada kärryä siirrettyä. Nurinhan siinä meni. Onneksi naapurin rouva ei nähnyt.

6.4.2008

Markku Väyrynen

Takaisin