Ruutulippu heilahti!

Sunnuntaina 9.12. oli OPP:n kauden päättäjäiset Santasportin kahviossa. Irtokarkit katosivat nopeasti parempiin suihin. No, oli mukana sentään kahvihampaan kroonisesta kolotuksestakin kärsivää sukupolvea. Terveen urheiluseuran tunnusmerkit täyttyivät, kun masters-ikäisten jono oli pikkujunnuja selvästi lyhempi. Alakerrassa kävi melkoinen vipinä ja vilske, kun päästiin ulkoiluttamaan kilpureita tartanille.

Kulunut kausi oli kylmillä numeroilla mitattuna tosi hyvä. Vanhemmissa junioreissa on valitettavasti näkynyt se monista muistakin lajeista tuttu asetelma, että mitä vanhemmaksi junnusarjoissa tulet, sitä totisemmaksi torvensoitoksi homma pakkaa menemään. 14-vuotiaiden sarja on selvä raja, minkä jälkeen kilpapyöräily (muiden vanhojen yksilölajien tavoin) lopetetaan, tai sitten lajia harrastetaan tosissaan. Harvassa ovat harrastepohjalla liikkeellä olevat 16-sarjan ajajat. Martti Ahtisaarta siteeraten: ”Valitettavasti…”

Kaiholla muisteltiin niitä aikoja, jolloin OPP oli matkannut linja-autolla mm. ratakisoihin. Siellä on oltu kuin Pohjolan viikingit mitalien ryöstöretkellä syvällä etelässä. Nyt koko homma on muutaman toimijan harteilla. Ei auta kuin lähteä muiden lajien sekaan touhuamaan, josko sieltä joku saisi kipinän tulla kokeilemaan tätä meidän omaa, kestävyyslajien kuninkaana pidettyä lajia.

Ammattipyöräilyn uutisointi lehdissä on surkuhupaisaa. Viimeisimmät kymmenen uutista ovat olleet joko d-epäilyjä, kilpailukieltojen lievennyksiä tai mitalien ja ennätyksien palauttamisia tai hylkäyksiä. Onneksi suomalaisten nimet ovat pysyneet näistä kekkereistä pois.

Harvoin tapaa niin rentoa ja ystävällistä henkeä urheilukilpailuissa kuin RDS:n Talvisarjajuoksuissa. Nuorten joukossa on vuosikymmeniä juosseita veteraaneja, jotka aina kokoontuvat juoksuun Kemiä ja Kuusamoa myöten. Jos erilaiset harjoittelusta tai muusta tulleet polvikivut, lihasvammat, hammastulehdukset ym. suinkin antavat myöten, ollaan tulossa innolla viivalle. Osa vaihtaa kenkäpareja ”nastoista kitkoihin” ja kohta taas nastoihin. Ne juoksijat, jotka eivät pääse starttaamaan, tulevat talkoilemaan. Polte juoksemaan on sellainen, että tuskin edes väkevät linimentit saavat katkua peitetyksi.

OPP:n osalta asetelma juoksussa oli selvä: Kaksi aikaisempaa juoksua OPP:n nopeimmin juossut Matti Peteri saa oman kylän Kalevi Mikkosen uskaltautumaan lähtöpaikalle myös juoksijana. Haastajana paikalle saapuvat hyvissä ajoin huonosti ikämiessarjaan sopiva Antti Kulmala sekä allekirjoittanut. Lähtö tapahtuu ja Sodankylä siirtyy heti paukusta kaksoisjohtoon. Puolivälissä johto on enää nimellinen, sillä Peteri on kiskonut Väyrysen eron kiinni ja iskee viimeisessä ylämäessä. Kulmala saa apuja joltakin ulkopuoliselta juoksijalta. Seniorikolmikko tulee kukin oman onnensa seppänä ilman vetoapua maaliin. Väyrynen väsyy eniten, mutta matka loppuu kesken ja Mikkosen kohtalona on tehdä ”Ahoset” eli jäädä mitalisijojen ulkopuolelle tässä koko ajan täysillä juostussa 10 km:n taistossa. Juoksut jatkuvat ja tammikuussa on jälleen jaossa OPP:n 10 km:n mestaruus. Toivottavasti muitakin uskalikkoja saadaan tammikuussa e.m. kvartetin lisäksi…

Kiitokset kaikille OPP:n värejä kaudella 2007 tunnustaneille ja erityiskiitos talkootöitä tehneille! Ruutulippu kauden 2007 päätteeksi on heilahtanut.

Markku Väyrynen

10.12. 2007

OPP:n haastekisan tulokset:

10 km:n juoksu:

1. Antti Kulmala 47.47,

2. Matti Peteri 48.21,

3. Markku Väyrynen 49.09,

4. Kalevi Mikkonen 50.37.