Puheenjohtajan palsta 21.7.2025
Arvokisaponnistus takana
	
SM-maastopyöräilyt (XCE, 
	XCO, XCC) saatiin vietyä läpi viikonlopun aikana polttavassa helteessä. 
	Vilpittömät kiitokset eri puolilta Suomea saapuneille osallistujille. 
	Toivomme että saavutte kisoihimme kauempaa myös seuraavina vuosina, vaikka 
	SM-arvoja ei olisikaan meillä jaossa. Lupaamme ainakin tavallisten mitalien 
	mahdollisuuksia, toki niitäkin vain häviävän pieniä koska järjestävän seuran 
	kovat ajajat teidän tulee ensin päihittää!
	
	Toiminnassamme saavutimme jälleen hienon tason. Kahvila, tiedotus, kuulutus, 
	ensiapu, tulospalvelu, reitinmerkkaus ja kaikki muut tehtävät jotka unohdan 
	mainita onnistuivat mainiosti, kuten ennenkin. Toki matkalle aina mahtuu 
	pikku kämmejä ja parantamisen paikkoja, mutta niistä noustaan ja opitaan! 
	Suuri kiitos myös yhteistyökumppaneille. Talkoolaisia saatiin kiitettävä 
	määrä mikä todistaa sen että meidän kisoihin tullaan mielellään auttamaan.
	
(Kuvat: KM)
Saimme kehuja 
	reitistä ja todettiin, että se oli arvokisaksi soveltuva; vaihteleva ja 
	vaativa. Maaperä on Ounasvaaralla väkisinkin kivinen vaikka aivan uutta 
	rakenneltua pyöräreittiä on alueella nykyään paljonkin. Ounasvaarahan on nyt 
	aivan loistava paikka tulla ajamaan maastopyörällä monipuolisia reittejä.
	
	Viikonlopun aikana vaikutuksen tekivät ainakin Nikon voitot vaikka hän ei 
	ollut ajanut metriäkään kilpaa tänä kesänä. Lenkillä ihmemies sentään sanoi 
	käyneensä viime aikoina! Muitakin äärimmäisen kovia venymisiä nähtiin ja 
	lauantain XCO-kisan ajaminen läpi 30 asteen lämmössä oli kaikille jo 
	suoriutuminen itsessään. Todellinen haaste viikonlopun aikana oli saada 
	renkaaseen pitoa rutikuivaa hiekkaista maata vasten. Sprinttikisoissa 
	rengasvalinta ja -paineet, jousituksen toiminta ja ajajan röyhkeys ajaa 
	tiukat paikat läpi täysiä ovat yhtä olennaisia kuin jalan kyky tuottaa 
	raakaa tehoa. Pyörän ja mestarin symbioosi täytyy olla hiottu melko 
	sulavaksi jos mielii karkeloiden kärkisijoille. Ajolinjoja ja -tyylejä 
	nähtiin melkein yhtä monta kun oli ajajiakin ja kaikki urheilulliset keinot 
	kilpakumppanin päänahan nylkemiseen käytettiin.
	
	Ehkä itselleni mieleenpainuvinta oli kuitenkin mielettömästä talkooporukasta 
	huokunut yhteen hiileen puhaltamisen kulttuuri! Siispä yritämme vielä 
	ponnistella ja viedä pyöräilyasioita oikeisiin suuntiin.
	
	Terveisin,
	Antti