|
OUNAKSEN PYÖRÄ-POIKIEN HISTORIAA ARKISTO 1958-2007 Teksti: (c) Kalevi Mikkonen 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970-1976 1977-1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Rovaniemellä harrastettiin kilpapyöräilyä jo 1950-luvulla varsin aktiivisesti. Ennen OPP:n perustamista Rovaniemen Reippaalla oli virkeää toimintaa mm. Ounaksen Ajot (Keskuskentän ympäristössä) -kortteliajojen merkeissä. Kuvassa oik. ajanottajana OPP:n tuleva puheenjohtaja Pentti Mikkonen. (Kuva: OPP:n arkisto) Katso Ounaksen Pyörä-Poikien perustajajäsenen Aaro Peuraniemen muistoja Rovaniemen kilpapyöräilyn alkuajoilta tästä. Katso Aaro Peuraniemen kirjoitus "Tour de France 1950 ja Lapin ajot" tästä. Ounaksen Pyörä-Poikien perustaminen vuonna 1958 Lapin Kansassa 11.11. 1958 kerrottiin seuraavanlainen uutinen: “Pyöräilyn erikoisseura perustettu Rovaniemelle ” Uuden pyöräilyseuran perustava kokous pidettiin sunnuntaina (9.11.) Rovaniemellä Lapinmaalla. Puheenjohtajana toimi Veikko Ruuskanen ja sihteerinä Jouni Peuraniemi. Aaro Peuraniemi loi katsauksen pyöräilyurheilun kehitykseen Lapissa. Keskustelun jälkeen kokous katsoi seuran perustamisen tarpeelliseksi ja sen nimeksi hyväksyttiin Ounaksen Pyöräpojat, mikä päätettiin liittää Työväen Urheiluliittoon. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Veikko Ruuskanen, sihteeriksi Eero Lehtoniemi, rahastonhoitajaksi Erkki Simonaho sekä johtokuntaan Kauno Meriläinen, Jorma Liinamo, Jouni Peuraniemi, Aaro Peuraniemi ja Inkeri Lehtoniemi. Samalla päätettiin seuran yhteyteen perustaa retkeilypyöräilyjaosto, jonka kokoonkutsujiksi valittiin Jouni Peuraniemi ja Erkki Simonaho. Myös luistelu, hiihto ja suunnistus päätettiin valmennusmielessä ottaa seuran toimintaan. Ilmoitukset päätettiin julkaista Lapin Kansassa. Myös TUL-lehdessä n:o 96 (2.12. 1958) kerrottiin seuran perustamisesta: “Rovaniemelle perustettu pyöräilyn erikoisseura” “Marraskuun 9. päivänä kokoontuivat rovaniemeläiset pyöräilymiehet erikoisseuran perustavaan kokoukseen. Perustavassa kokouksessa seura sai nimekseen Ounaksen Pyörä-Pojat ry. Kokouksessa liittyi seuraan 28 jäsentä ja laadittiin samassa yhteydessä seuran toiminta-suunnitelma. Seuran varsinaisiin kilpailulajeihin kuuluu pyöräily, mutta harjoitusmielessä on ohjelmassa myös suunnistus, hiihto ja luistelu. Seura päätti liittyä Työväen Urheiluliiton jäsenyyteen Lapin piirin kautta.” Pyöräilyn erikoisseuraksi tarkoitettua Ounaksen Pyörä-Poikia oli perustamassa aiemmin Rovaniemen Reippaan toiminnassa mukana olleita aktiivipyöräilijöitä. Seuran virallinen toiminta alkoi siitä, kun OPP merkittiin yhdistysrekisteriin 31.12. 1958. Vuosikokouksessa 15.2. 1959 valittiin seuralle uusi johtokunta, johon valittiin seuraavat henkilöt: puheenjohtajaksi Veikko Ruuskanen, sihteeriksi Eero Lehtoniemi ja jäseniksi Aaro Peuraniemi, Jouni Peuraniemi, Erkki Simonaho ja Kauno Meriläinen.
OPP:n perustajajäsen ja logon suunnittelija Aaro Peuraniemi. (Kuva: Aaro Peuraniemen arkisto) Kokouksessa tehtiin heti merkittäviä päätöksiä. Seuralle päätettiin tilata omat verryttelyasut. Verryttelyasun pääväri oli musta. Kaulus, olkaimet ja hihansuut olivat keltaiset. Seuran nimi OPP oli keltaisilla kirjaimilla neulottuna takin selkämykseen. Samalla suunniteltiin myös seuran erittäin onnistunut logo, jossa on tyylitellysti kuvattuna lappilaista tunturimaisemaa, pyöräilyyn liittyvää symboliikkaa sekä seuran nimikirjaimet OPP. Logon värit olivat mustakeltaiset. Hienon logon suunnittelija oli seuran perustajajäsen Aaro Peuraniemi. Takin etuosan vasemmalle puolelle tuli tietysti myös seuran kangaslogo.
Toinen merkittävä päätös vuosikokouksessa oli omien pyöräilykilpailujen järjestäminen. Päätettiin ensinnäkin järjestää “Yöttömän yön ajot” –niminen pyöräilykilpailu juhannuksena 19.6. 1959. Tämän lisäksi päätettiin järjestää TUL:n Lapin piirin mestaruuskilpailut 25.-26.7. 1959. Vuoden 1959 muita suunnitelmia oli mm. osallistuminen Lappi-Länsipohja –piiriotteluun, TUL:n Liittojuhliin ja mahdollisimman moniin kansallisiin pyöräilykilpailuihin Suomessa. Siihen aikaan autoja ei vielä ollut kovin monella ja kulkuyhteydet muutenkin nykyisiä heikommat, joten matka Rovaniemeltä etelän kilpailuihin ei ollut ihan jokapäiväistä. Näiden lisäksi OPP päätti järjestää kesällä pyöräilyn piirikunnallisia sarjakilpailuja sekä rata- että maantieajoina. Ensimmäinen niin toiminnan kuin toimitsijoiden tulikoe oli juhannuskisojen aika. OPP:n ensimmäiset kansainväliset “Yöttömän yön ajot” Rovaniemen Lapinaukean kentän ympäristössä 19. kesäkuuta onnistuivat monista vastuksista huolimatta erinomaisesti. Kisa ajettiin kortteliajona nykyisen mittapuun mukaan varsin huonokuntoisilla sorateillä. Niinpä kilpailuissa joutui peräti kuusi ajajaa keskeyttämään rengasrikkojen takia. TUL-lehden otsikko “Renkaat paukkuivat Yöttömässä yössä” kuvasi osuvasti kilpailun kulkua. Kilpailuihin saatiin varsin kovatasoinen osallistujajoukko suomalaisia ja ruotsalaisia ajajia. Yöttömän yön ajojen ensimmäiseksi voittajaksi kiri Kälviän Tarmon Antti Myllykangas. Toisena maaliin polki nuorten sarjan voittaja Kokkolan GIF:n Jorma Ylitalo samalla ajalla. Paras ruotsalainen Per-Olav Lind oli yleisen sarjan toinen ja OPP:n Jouni Peuraniemi sijoittui toiseksi nuorten sarjassa. Jouni Peuraniemi oli ahkerin OPP:n ajajista osallistuen mm. TUL:n Liittojuhlakilpailuihin sekä TUL:n mestaruuskilpailuihin, joissa sijoittui nuorten sarjassa sekä 1 km:n aika-ajossa että 50 km:n maantieajossa seitsemänneksi. Hän voitti nuorten sarjan 16.8. Kemi-Simo-Kemi –ajoissa ja yleisen sarjan 23.8. Lohi-ajoissa Alatorniolla. Hän oli TUL:n Lapin piirin paras pistekilpailussa 31 pisteellä. Erkki Palovaara oli pistekilpailun neljäs kahdeksalla pisteellä. Hän voitti Kemi-Simo-Kemi ajojen yleisen sarjan ja oli toinen Lappi-Länsipohja piiriottelun 100 km:n ajossa sekä Rovaniemen Reippaan Ounaksen ajojen C-luokan 100 km:n ajossa. Seuran parhaana urheilijana palkittiin Jouni Peuraniemi.
Seuran puheenjohtajana toimi Aaro Peuraniemi (1960-1961) ja sihteerinä Eero Lehtoniemi (1960-1961). Seurassa oli jäseniä vuonna 1960 yhteensä 31. Kauden päätapahtumassa Yöttömän yön kortteliajoissa, jotka nyt järjestettiin Keskuskentän ympäristössä reitillä Poromiehentie-Urheilukatu-Kansankatu-Ainonkatu maalin ollessa Keskuskentän pääportin kohdalla, voittoon polki OPP:n oma ajaja Jouni Peuraniemi. Peuraniemi ja Pohjois-Ruotsin silloinen paras ajaja Ture Lindgren karkasivat irtiottoon ja kaksikko taisteli kiripisteistä. Lindgren kuitenkin kaatui ennen maalia ja joutui keskeyttämään. Peuraniemen pyörän runko murtui samassa rytäkässä, mutta hän kuitenkin jatkoi maaliin saakka. Lindgren voitti pistekilpailun. Ei tietoja kilpailuista tai toiminnasta.
OPP:n jäsenkortti 1960-luvun alkupuolelta. (Kuva: Kalevi Mikkonen) Edellisen hiljaisen vuoden jälkeen seuraan liittyi runsaasti uutta väkeä ja Ounaksen Pyörä-Pojista tuli muutamaksi vuodeksi yleisseura, jonka lajivalikoimaan kuului pyöräilyn lisäksi pikaluistelu, hiihtolajit ja yleisurheilu. Seuran toiminta elvytettiin yleiskokouksella 14.1. 1962. Varsinaisessa vuosikokouksessa 18.2. seuran puheenjohtajaksi valittiin Niilo Mikkola ja sihteeriksi Jouni Peuraniemi. Uudistunut toiminta aloitettiin tammikuussa Keskuskentän pikaluisteluharjoituksilla. Ensimmäisissä nuorisopikaluistelukilpailuissa 18.1. osallistujia oli 16. Talvikauden merkittävin tapahtuma oli TUL:n Lapin piirin nuorten talvipäivien järjestäminen yhdessä Rovaniemen Lapin kanssa 18.3. 1962. Lajeina olivat pikaluistelu, hiihto ja mäkihyppy. Osallistujia oli kaikkiaan yli 500. Tammikuun lopulla aloitettiin myös sisäharjoitukset Korkalovaaran ja Viirinkankaan koulujen saleissa. Kerhotoimintaa järjestettiin mm. urheiluaiheisten elokuvien katselun merkeissä SAK:n kerhohuoneella Pirkkakatu 8:ssa. Yöttömän yön kortteliajoissa OPP:n Jouni Peuraniemi voitti toisena vuotena peräkkäin. OPP:n mitalitili TUL:n mestaruuskilpailuista avattiin tammikuun luisteluissa. Kauko Iljin voitti Harjavallassa 20.-21.1. miesten 5000 metrin matkalla kultaa sekä 1500 metrillä, 10000 metrillä ja yhteispisteissä pronssia. PSM-mitalit (pyöräily): 0 kultaa - 1 hopea - 0 pronssia = 1
OPP:n lajit vuonna 1963 olivat pyöräily, pikaluistelu, hiihto ja yleisurheilu. Seuran puheenjohtaja oli Niilo Mikkola ja hänen muutettua paikkakunnalta Erkki Mikkonen (varapuheenjohtaja), ja sihteerinä Jouni Peuraniemi. Pikaluistelu oli vuonna 1963 OPP:ssa voimakkaasti nousussa, sillä suomalaiset pikaluistelijat pärjäsivät hyvin arvokisoissa, ja luistimien hankkiminen oli paljon helpompaa ja halvempaa kuin pyörien hankkiminen. Pikaluisteluharjoituksia ja sarjakilpailuja järjestettiin Keskuskentällä ja Sahanrannassa. OPP:n luistelu-toiminnassa oli mukana noin 100 kaikenikäistä nuorta harrastajaa. Luistelijoille järjestettiin useita leirejä ja TUL:n silloiset huippuvalmentajat kävivät pitämässä koulutustapahtumia Rovaniemellä. Myös yleisurheilua harrastettiin aktiivisesti, talvella Viirinkankaan kansakoulun sisähypyissä ja kesällä Keskuskentän sarja-kilpailuissa ja Korkalovaaran maastojuoksuissa. Yleisurheilutoiminnassa oli niinikään toistasataa osallistujaa, osittain samoja kuin luistelussakin. PSM-mitalit (pyöräily): 2 kultaa - 2 hopeaa - 1 pronssi = 5
OPP:n lajit vuonna olivat samat kuin edellisenä vuonna. Harjoittelulajeina olivat lisäksi koripallo, lentopallo ja tyttöjen voimistelu. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Erkki Mikkonen ja sihteeriksi Teuvo Raimosvuo. Vuosi
Teuvo Mikkonen (5-v.) kortteliajoissa 8.5.1964 (Kuva: Kalevi Mikkosen arkisto)
Pohjola-leiri Kuusamossa 15.-18. 7.1964. Puheenjohtaja Erkki Mikkonen OPP:n poikien ympäröimänä. (Kuva: Kalevi Mikkosen arkisto) PSM-mitalit (pyöräily): 4 kultaa - 1 hopea - 4 pronssia = 9
OPP järjesti monta harjoitusleiriä Leirikarissa. (Kuvat: Pentti Mikkonen)
OPP:n lajit olivat edelleen samat kuin edellisinä vuosina. Seuran puheenjohtajana jatkoi Erkki Mikkonen ja sihteerinä Teuvo Raimosvuo. Seurassa oli vuonna 1965 223 jäsentä. Vuosi 1965 oli edelleen vilkas toimintavuosi, vaikka television tulo koteihin ja yleensä viihdeteollisuuden kasvu yhteiskunnassa alkoivat jo karsia harrastajien määriä kaikissa urheilulajeissa ja -seuroissa. Nuorilla alkoi olla muitakin harrastuksia kuin urheileminen. Vastaavasti myös vetäjien määrä alkoi vähentyä uhkaavasti, sillä television katselusta tuli iltojen pääharrastus. Silloinhan oli tapana katsoa kaikki ohjelmat aina virityskuvasta hyvää yötä -kehotuksiin asti! Vaikka osallistujien määrät vähenivät, OPP järjesti silti vuonna 1965 kaikkiaan ennätykselliset 93 kilpailu-tapahtumaa. Näistä oli 40 pikaluistelukilpailua, 19 pyöräilykilpailua, 17 yleisurheilukilpailua, 13 yleisurheilun sisähallikilpailua ja neljä maastojuoksukilpailua. Suurin osa kilpailuista ajoittui kevät- ja kesäkaudelle. Kilpailujen lisäksi oli tietysti valmennus- ja koulutustilaisuuksia, kokouksia ja muuta yhdistystoimintaa, joten vetäjillä riitti kyllä puuhaa, ehkä liikaakin, sillä syksyllä toimintaa oli jo vähemmän. OPP:n mitalitili karttui pyöräilyssä, kun Erkki Rapo polki M35-sarjan 50 km:n maantieajossa hopeaa TUL:n mestaruuskilpailuissa Turussa. Suomen mestaruuskilpailuissa Rapo sijoittui samalla matkalla kahdeksan-neksi. PSM-mitalit (pyöräily): 1 kulta - 4 hopeaa - 3 pronssia = 8
(Kuva: Kalevi Mikkonen)
Seija Jokela sijoittui Tampereella 1966 TUL:n pikaluistelumestaruuskilpailuissa viidenneksi. Jokela oli Pohjois-Suomen pikaluistelutilastoissa naisten sarjassa kuudentena. (Kuva: Pentti Mikkonen) OPP:n lajit vuonna 1966 olivat pikaluistelu, yleisurheilu ja pyöräily. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Mikkonen, joka jatkoi virassa aina vuoteen 1977 asti ja uudeksi sihteeriksi Seija Jokela (1966-67). Seuran jäsenmäärä oli pikkuhiljaa laskenut ja toimijoiden määrä vähentynyt mm. varojen puutteen takia. Monet urheilijoista joko lopettivat tai siirtyivät muihin seuroihin tai lajeihin. Erityisesti jalkapallo alkoi kiinnostaa nuoria entistä enemmän. Silti OPP järjesti vielä keväällä 1966 parikymmentä piirikunnallista pikaluistelukilpailua ja kesällä toistakymmentä yleisurheilukilpailua. Pyöräilyssä järjestettiin kolme kansallista kilpailua.
OPP:n pikaluistelijoiden leirillä Leirikarissa Seija Jokela (vas.), Helena Jokela ja Jukka Taipale. (Kuva: Pentti Mikkonen) OPP:n mitalitili kasvoi jälleen kun Erkki Rapo polki hopeaa TUL:n mestaruuskilpailuissa M45-sarjan 50 km:n maantieajossa. Suomen mestaruuskilpailuissa M45-sarjan 31 km:n maantieajossa Rapo sijoittui neljänneksi, mikä oli siihen mennessä seuran urheilijan paras sijoitus SM-kilpailuissa. Toinen mitali tuli yleisurheilusta, jossa Seija Jokela juoksi pronssia TUL:n mestaruuskilpailuiden naisten 800 metrillä ajalla 2.34,8. PSM-mitalit (pyöräily): 0 kultaa - 2 hopeaa -2 pronssia = 4
OPP:n ensimmäinen SM-mitali Lapin Kansan uutisoimana. (Kuva: Kalevi Mikkonen) OPP:n lajivalikoimassa vuonna 1967 oli pikaluistelu alkuvuodesta ja sittemmin vain pyöräily. Seuran jäsenmäärä laski edelleen ja toimitsijoiden määrä vastaavasti. Keväällä OPP järjesti muutamia piirikunnallisia pikaluistelukilpailuja ja kesällä neljä pyöräilykilpailua (kaksi kansallista ja kaksi piirikunnallista). Mitalimenestystä tuli kuitenkin mukavasti, sillä Erkki Rapo toi seuran ensimmäisen Suomen mestaruus-mitalin polkiessaan hopeaa M45-sarjan 29 km:n maantieajossa Kälviällä. Samoissa kisoissa Pentti Mikkonen polki M35-sarjan 50 km:n maantieajossa kuudenneksi. TUL:n mestaruuskilpailuissa Rapo voitti kultamitalin M45-sarjan 50 km:n maantieajossa. SM-mitalit: 1 hopea PSM-mitalit (pyöräily): 1 kulta -1 hopea - 0 pronssia = 2
Kalevi Salo (LaLu), Pentti Mikkonen (OPP), Esa Piuva (Lalu) ja Erkki Rapo (OPP) lähdössä Kälviän SM-kisoihin elokuussa 1967. (Kuva: OPP:n arkisto)
OPP:n lajivalikoimassa enää vain pyöräily. Seuran uudeksi sihteeriksi valittiin Veikko Raappana (1968-70). Vaikka toiminta oli muutoin varsin hiljaista, OPP kuitenkin järjesti kaksi kansallista pyöräilykilpailua. PSM-mitalit: 2 kultaa - 1 hopea - 1 pronssi = 4 OPP:n lajina pyöräily. OPP järjesti edelleen kaksi pyöräilykilpailua. Leukuajojen yhteydessä ajettiin samalla Kalottiottelun Suomi-Ruotsi maantieajot. OPP:n mitalitili karttui jälleen, kun Erkki Rapo polki M45-sarjan 60 km:n maantieajossa pronssia TUL:n mestaruuskilpailuissa Turussa. PSM-mitalit: 2 kultaa - 0 hopeaa - 0 pronssia = 2
Erkki Rapo piti monta vuotta yksin OPP:n nimeä pyöräilykilpailuiden tulosluetteloissa 1970-luvulla. (Kuva: Ilkka Kahlos) Yöttömän yön ajot lopetettiin, mutta Leukuajoja OPP järjesti vielä vuoteen 1973. Muutoin omaa toimintaa ei ollut kuin viikoittainen lentopallovuoro talvisin vuoteen 1973 asti. Mitalitili karttui seuraavasti: Erkki Rapo polki TUL:n mestaruuskilpailuissa M51-sarjan 50 km:n maantieajossa kultaa vuonna 1972 ja pronssia vuonna 1975. PSM-mitalit (1970): 1 kulta - 1 hopea - 0 pronssia = 2 PSM-mitalit (1971): 1 kulta - 0 hopeaa - 0 pronssia = 1 PSM-mitalit (1972): 1 kulta - 0 hopeaa 0 - pronssia = 1 PSM-mitalit (1973): 0 kultaa - 2 hopeaa - 0 pronssia = 2 PSM-mitalit (1974): 1 kulta - 0 hopeaa - 0 pronssia = 1 PSM-mitalit (1975): 1 kulta - 0 hopeaa - 0 pronssia = 1
Vuonna 1976 seurassa ei ollut enää muuta toimintaa, kuin Erkki Rapon pari kilpailua. Vuoden 1977 syksyllä tämän historiikin kirjoittaja Kalevi Mikkonen päätti aloittaa OPP:n seuratoiminnan uudelleen. Keräsin kokoon muutaman kaverin ja aloitimme uuden OPP:n toiminnan vaatimattomasti Viirinkankaan koulun lentopalloharjoituksilla, jotka pian muutettiin koripalloiluharjoituksiksi. Meitä oli mukana 5-11 osallistujaa, jotka pelailimme suunnilleen kerran viikossa talvikaudella 1977-1978. Seuran vuosikokous järjestettiin 14.1. 1978, jolloin seuran puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Mikkonen ja sihteeriksi Teuvo Mikkonen. Kalevi Mikkonen jatkoi puheenjohtajana aina vuoteen 1990 asti. Sihteeriksi valittiin vuonna 1979 Sauli Juupaluoma (1978-1989). Vuoden 1978 aikana aloitettiin pikkuhiljaa pyöräilytoimintaa muutamalla jäsentenvälisellä kilpailulla. Uuden alun ensimmäinen mitali oli piirinmestaruuskilpailujen 25000 metrin ratajuoksun pronssi, jonka juoksi Kalevi Mikkonen. Lisäksi järjestettiin kolme kuntopyöräilytapahtumaa, joissa oli yhteensä vajaat 50 osallistujaa. Vuoden 1979 aikana järjestettiin jäsentenvälisiä yleisurheilukilpailuja ja -harjoituksia ja osallistuttiin useihin yleisurheilun rata-, maantie- ja hallikilpailuihin sekä piirinmestaruuskilpailuihin. Pyöräilyssä järjestettiin piirikunnalliset ratapyöräilykilpailut ja ratapyöräilyn piirinmestaruuskilpailut ja osallistuttiin Rovaniemen Lapin pyöräilykilpailuihin. Yleisurheilussa ja pyöräilyssä saavutettiin yhteensä 23 piirinmestaruusmitalia. Vuonna 1980 oli jo varsin paljon toimintaa. Seuran lajivalikoimaan kuului pyöräily ja yleisurheilu. Yleisurheilussa osallistuttiin muiden seurojen järjestämiin kilpailuihin ja liiton- ja piirinmestaruuskilpailuihin. Pyöräilyssä järjestettiin 13 piirikunnallista ratapyöräilykilpailua ja ratapyöräilyn kaksiosaiset piirin-mestaruuskilpailut Rovaniemellä sekä yhdessä Rovaniemen Lapin kanssa kansalliset Kemin ajot Kemissä, joiden tarkoituksena oli innostaa kemiläisiä pyöräilyyn. Piirinmestaruuskilpailuissa saavutettiin yhteensä 32 mitalia pyöräilyssä ja yleisurheilussa. Kesän aikana järjestetyn ratapyöräilyn kymmenosaisen pistekilpailun voitti Kalevi Mikkonen.
Vuonna 1981 OPP:lla oli runsaasti toimintaa yleisurheilun ja pyöräilyn merkeissä. OPP:n juoksijoita osallistui lukuisiin kilpailuihin vuoden aikana. Veteraanien Suomen mestaruuskilpailuissa Porissa Esko Ranta sijoittui viidenneksi sekä M40-sarjan 100 että 200 metrillä. Kalevi Mikkonen voitti Rovaniemen Roadrunnersien kauden 1980-81 hallisarjan miesten yleisen sarjan pistekilpailun. OPP järjesti yhdessä Rovaniemen Lapin ja Syväsenvaaran Sisun kanssa yleisurheilun nuorten piirinmestaruuskilpailut. Pyöräilyssä järjestettiin 17 piirikunnallista ratapyöräilykilpailua, yhdet piirikunnalliset maantieajot, kaksi-osaiset ratapyöräilyn piirinmestaruuskilpailut sekä yhdessä RoLa:n kanssa ratapyöräilyn Pohjois-Suomen mestaruuskilpailut. Lisäksi OPP ja RoLa järjestivät Tervettä menoa pyöräillen -kuntoilutapahtuman reitillä Rovaniemi-Sinettä-Rovaniemi. Tapahtumaan osallistui n. 60 pyöräilijää. Piirinmestaruuskilpailuista OPP:n ajajat saavuttivat yhteensä 22 mitalia, kaikki pyöräilystä.
OPP:n uuden alun vetäjiä: Kalevi Mikkonen (vas.), Pentti Mikkonen ja Sauli Juupaluoma. (Kuva: Ilkka Kahlos)
OPP:n rata-ajot 1981. Esko Ranta tutun viileässä säässä villapaita päällä valmistautuu ajamaan rata-ajoa. Sauli Juupaluoma avustaa. (Kuva: Ilkka Kahlos) PSM-mitalit (pyöräily): 1 kulta - 0 hopeaa - 2 pronssia = 3
Esko Ranta (edessä), Antero Tervonen (takana vas.), Sauli Juupaluoma ja Arto Tennilä PSM-kisoihin lähdössä. (Kuva: Kalevi Mikkonen) OPP:n lajiohjelmassa oli edelleen yleisurheilua jonkin verran, mutta pääpaino oli pyöräilyssä. Yleisurheilussa Esko Ranta saavutti pronssia veteraanien Suomen mestaruuskilpailuiden M40-sarjan 400 metrin aitajuoksussa ajalla 64,9 saavuttaen seuran historian toisen SM-tason mitalin. Pyöräilyssä OPP järjesti yhteensä yhdeksän piirikunnallista rata- ja nuorten tempokisaa. Radalla päästiin ajamaan vain toukokuussa ja myöhään syksyllä, koska Keskuskentän rata oli koko kesän korjattavana uuden pinnoitteen laittamisen takia. Lisäksi OPP järjesti kaksipäiväiset Elokuun ajot, joissa ensin ajettiin maantieajon Pohjois-Suomen mestaruuskilpailut ja toisena päivänä Ounastempo. Kuntopyöräilytapahtumia, joiden järjestelyissä OPP oli mukana oli yhteensä kolme. Toukokuussa järjestettiin nuorille "Kysy pyöräilystä" -tilaisuus, jossa oli mukana opastamassa Jouni Laukkanen. Osallistujia oli n. 30. Marraskuussa järjestettiin valmennustilaisuus, jossa oli mukana Paul Ahokas. Piirinmestaruuskilpailuista OPP saavutti kahdeksan mitalia. SM-mitalit (yleisurheilu): 1 pronssi PSM-mitalit: 4 kultaa - 3 hopeaa - 2 pronssia = 9
Esko Ranta ja Arto Tennilä maantievauhdissa. (Kuva: Kalevi Mikkonen) OPP:n vuosi oli varsin vilkas. Seura järjesti 16 piirikunnallista kilpailua, joista yksi oli tempoajo ja muut rata-ajoja. Lisäksi kaksiosaiset rata-ajon piirinmestaruuskilpailut ja pääkilpailuina kansainväliset Elokuun ajot sekä Ounastempon. Piirinmestaruuskilpailuista OPP keräsi yhteensä 34 mitalia. RoLa:n Joona Laukka avasi pyöräilyuransa OPP:n piirikunnallisissa rata-ajoissa ajamalla 1 km:n aika-ajossa ajan 2.02,8. OPP:n kauden paras tulos oli Esko Rannan neljäs sija M41-sarjan 60 km:n maantieajon Suomen mestaruuskilpailussa Jurvassa. PSM-mitalit: 7 kultaa - 1 hopea - 3 pronssia = 11
Urheiluopiston harjoituksissa Esko Ranta kertoo, mitä pitää tehdä ja Anitta Kulovuori (vas.), Jaana Tervo ja Sirpa Tervo kuuntelevat. (Kuva: Kalevi Mikkonen) OPP järjesti 18 piirikunnallista pyöräilykilpailua, joista 17 rata-ajoja ja yksi tempo. Lisäksi maantie-joukkueajon ja kolmiosaiset rata-ajon piirinmestaruuskilpailut. Kauden pääkilpailu oli kansainvälinen 3. Ounastempo. Linja-ajoa ei enää järjestetty, sillä Alatornion Ahjon kanssa sovittiin yhteisestä kisaviikon-lopusta siten, että Ahjo järjesti kortteliajot toisena päivänä. Piirinmestaruuskilpailuista OPP ajoi 22 mitalia. OPP osallistui Tervettä menoa pyöräillen -viestin Rovaniemen osuuden järjestelyihin. Tampereen liittojuhlilla OPP:sta oli 15 edustajaa. OPP julkaisi Viikonloppu-lehdessä 6-sivuisen Pyöräily extra -liitteen.
OPP:n ensimmäinen Pyöräily -liite ilmestyi 1984. (Kuva: Kalevi Mikkonen) PSM-mitalit: 2 kultaa - 3 hopeaa - 2 pronssia = 7 OPP järjesti 13 piirikunnallista rata-ajoa, sekä kaksiosaiset ratapyöräilyn piirinmestaruuskilpailut ja pää-kilpailuna Ounastempon. Piirinmestaruuskilpailuista OPP sai 14 mitalia. PSM-mitalit: 2 kultaa - 2 hopeaa - 5 pronssia = 9
Esko Ranta aloitti arvokisamitalien keruun vuonna 1986. (Kuva: OPP:n arkisto) OPP:n mitalitili valtakunnallisista kisoista karttui, kun Esko Ranta polki pronssia TUL:n mestaruuskilpailuiden M31-sarjan 1 km:n aika-ajossa. OPP järjesti 11 piirikunnallista kilpailua, joista yksi oli tempo, muut rata-ajoja. Kauden pääkilpailu oli Ounastempo. Piirinmestaruuskilpailuista OPP sai 13 mitalia. PSM-mitalit: 1 kulta - 3 hopeaa - 2 pronssia = 6 OPP:n TUL:n mestaruuskilpailuiden mitalitili sai jatkoa, kun Esko Ranta polki M35-sarjan 1 km:n aika-ajossa hopeaa. OPP järjesti kuusi piirikunnallista rata-ajokilpailua ja kansainvälisen Ounastempon. Piirinmestaruus-kilpailuista OPP sai 24 mitalia. Pauli Salo piti valmennustilaisuuden seuran ajajille keväällä. PSM-mitalit: 10 kultaa - 3 hopeaa - 2 pronssia = 15
Esko Ranta piti mitalivauhtia yllä. (Kuva: Pekka Aho) OPP:n mitalitili TUL:n mestaruuskilpailuista sai taas jatkoa, kun Mikko Nurmela polki hopeaa M12-sarjan 10 km:n tempoajossa ja Esko Ranta pronssia M35-sarjan 1 km:n aika-ajossa. OPP järjesti kaikkiaan 14 piirikunnallista kilpailua, joista kaksi oli tempoajoja ja muut rata-ajoja sekä perinteisen kansainvälisen Ounastempon. Piirinmestaruuskisoista OPP sai 31 mitalia. OPP järjesti Pyöräilytoiminnan kehittämiskurssin 11.12., jossa kouluttajina olivat Pauli Salo ja Kalevi Mikkonen. PSM-mitalit: 10 kultaa - 7 hopeaa - 1 pronssi = 18 Mitalitili TUL:n mestaruuskilpailuista karttui jälleen kahdella mitalilla, kun Risto Kurki polki M16-sarjan 1 km:n aika-ajossa kultaa ja Esko Ranta M35-sarjan 1 km:n aika-ajossa niinikään kultaa Tampereen pärekirnussa. OPP järjesti kuusiosaisen tempoajon Ounas-cupin, 15 piirikunnallista rata-ajoa, joista yksi Helsingin velodromilla, rata-ajon piirinmestaruuskilpailut ja perinteisen Ounastempon. Piirinmestaruuskilpailuista OPP sai 63 mitalia. OPP järjesti kuntopyöräilytapahtuman toukokuussa. Helsingin liittojuhlille seurasta osallistui 15 henkilöä. Pellon Ritavalkeassa järjestetylle talvileirille osallistui kymmenen OPP:n ajajaa. Kouluttajana oli Pauli Salo. OPP julkaisi Uusi Rovaniemi -lehdessä 8-sivuisen Pyörä Sport -liitteen. PSM-mitalit: 20 kultaa - 11 hopeaa - 9 pronssia = 40
OPP:n junioriajajat yhteislenkille lähdössä keväällä 1989. (Kuva: Matti Kurki)
Sami Oksman ja Risto Kurki ajavat joukkueajoa ratapyöräilyn piirinmestaruuskilpailuissa elokuussa 1989. (Kuva: Kalevi Mikkonen)
OPP:n Pyörä Sport -liite julkaistiin Uusi Rovaniemi -lehdessä. (Kuva: Kalevi Mikkonen)
Jouko Kestilä (oik.), Petri Ihanus ja Esko Ranta joukkueajovauhdissa. (Kuva: OPP:n arkisto) OPP:n vuosi 1990 oli siihen mennessä seuran historian menestyksekkäin. Saavutuksista merkittävin oli Risto Kurjen saavuttama hopeamitali M18-sarjan eräajossa ratapyöräilyn Suomen mestaruuskilpailuissa Turussa. Se oli kautta aikojen ensimmäinen lappilaisen ajajan saavuttama mitali ratapyöräilyssä. Kurki voitti myös mestaruudet TUL:n ratapyöräilykisoissa sekä M18-sarjan 1 km:n aika-ajossa että eräajossa. Samoissa kisoissa Esko Ranta polki hopeaa M35-sarjan 1 km:n aika-ajossa. M14-sarjan maantieajon TUL:n mestaruuskilpailuissa Mikko Nurmela polki pronssia. Ikäluokkamestaruuskilpailuissa Janne Juntura sijoittui M12-sarjan tempoajossa neljänneksi. Esko Ranta myös edusti Suomea maantiepyöräilyn Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa, joissa hän sijoittui M50-sarjan maantieajossa parhaana suomalaisena yhdeksänneksi. Vilkkaan tapahtumakauden pääkilpailut Rovaniemellä olivat 9. Ounastempo ja kansainväliset Rovaniemi-kortteliajot kaupungin keskustassa Keskuskentän ympäristössä. OPP järjesti myös maantiejoukkueajon Pohjois-Suomen mestaruuskilpailut kuin myös maastopyöräilyn uuden mtb-luokan Pohjois-Suomen mestaruuskilpailut. OPP toi maastopyöräilyn Rovaniemelle järjestämällä ensimmäiset mtb-maastoajot 24.7. Ounasvaaran maastossa. OPP järjesti myös kuusi piirikunnallista ratapyöräilykilpailua ja kaksi tempoajoa sekä toisen maastoajokilpailun. OPP:n ajajat saavuttivat yhteensä 40 piirinmestaruutta. OPP järjesti pyöräilyleirin huhtikuussa Espanjassa ja toukokuussa Leirikarissa. Syksyllä OPP:n ajajat kävivät vielä maastopyöräilyleirillä ruskan sävyttämässä Lapissa. Kuntopyöräilyssä järjestettiin Rovaniemi-pyöräily Valajaisen (tai Petäjäisen lenkillä), johon osallistui sateisessa säässä kolmisenkymmentä pyöräilijää. OPP järjesti seuran esittelytilaisuuksia Rovaniemen maalaiskunnan kouluilla. Seuran uudeksi sihteeriksi valittiin Eero Juntura, joka on ollut virassa kaksi jaksoa (1990-1995, 1997-2000). OPP julkaisi jälleen 8-sivuisen Pyörä Sport -liitteen Uusi Rovaniemi -lehdessä.
Mikko Nurmela polki pronssia TUL:n mestaruuskilpailuissa. (Kuva: Pekka Aho)
Vuoden 1990 Pyörä Sport -liite. (Kuva: Kalevi Mikkonen) SM-mitalit: 1 hopea PSM-mitalit: 26 kultaa - 11 hopeaa - 6 pronssia = 43 mitalia
Risto Kurki polki M18-sarjan eräajon Suomen mestaruuden. (Kuva: OPP:n arkisto/Pekka Aho) Vuosi 1991 oli OPP:n kannalta historiallinen, sillä Risto Kurki saavutti ensimmäisenä pohjoissuomalaisena ajajana Suomen mestaruuden ratapyöräilyssä polkemalla M18-sarjan eräajossa kultaa. Toisella matkalla 1 km:n aika-ajossa hän oli viides hienolla PSE -ajalla 1.13,696. Kurki osallistui Suomen edustajana Pohjoismaiden ratapyöräilymestaruuskilpailuihin Tanskan Odensessa, jossa hän sijoittui eräajossa kuudenneksi ja 1 km:n aika-ajossa 10. sijalle. Kurki voitti myös kaksi TUL:n mestaruutta (M18 eräajo ja 1 km:n aika-ajo). Kauden toinen historiallinen mitali oli Tuija Ihanuksen hopeamitali naisten sarjan maastoajon Suomen mestaruuskilpailuissa ensimmäisenä pohjoissuomalaisena ajajana. Se oli samalla myös OPP:n ensimmäinen SM-mitali naisten sarjassa. Tuija oli lisäksi alamäkiajon SM-kisassa neljäs, tempoajon SM-kisassa kahdeksas ja TUL:n mestaruuskilpailuiden naisten tempoajossa pronssilla. Muita SM-kisa-saavutuksia: Pekka Tenhunen oli kuudes ja Veli-Matti Niemi kymmenes alamäkiajon M18-sarjan SM-kilpailussa.
Tuija Ihanus polki SM-hopeaa maastoajossa. (Kuva: Kalevi Mikkonen) OPP:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Esko Ranta (1991-2004). OPP järjesti kauden aikana seitsemän piirikunnallista ratakilpailua, viisi tempoajoa ja kaksi maastoajokilpailua. Kansallisia kilpailuja olivat Ounastempo, Rovaniemen kortteliajot ja maastoajon PSM-kilpailut. Kuntopyöräilyssä ajettiin Rovaniemi-pyöräily, joka keräsi hieman yli kolmekymmentä osallistujaa. OPP:n ajajilla oli keväällä myös ajoleiri Lanzarotella sekä lokakuussa maastopyöräilyvaellusleiri Muonion Särkijärvellä. OPP julkaisi 8-sivuisen Pyörä-Sport -liitteen Uusi Rovaniemi -lehdessä.
OPP:n kortteliajojen maalisuoran taktikointia. (Kuva: Pentti Mikkonen) SM-mitalit: 1 kulta - 1 hopea - 0 pronssia = 2 PSM-mitalit: 15 kultaa - 14 hopeaa - 6 pronssia = 35
Janne Juntura tuulettaa maastoajon Pohjois-Suomen mestaruutta. (Kuva: Matti Aho) Vuoden menestynein ajaja oli M14-sarjan Janne Juntura, joka voitti sarjansa tempoajon TUL:n mestaruuden ja sijoittui Suomen mestaruuskilpailuissa seitsemänneksi. TUL:n mestaruuskilpailuista nappasivat mitalin myös Mikko Nurmela (hopeaa M16-sarjassa), Juha Posio (pronssia M14-sarjassa) sekä Esko Ranta (pronssia M35 sarjan 1 km:n rata-ajossa). Maastopyöräilyssä menestynein ajaja oli Veli-Matti Niemi, joka polki M16-sarjan silloin vielä epävirallisessa SM-kisassa kolmanneksi. OPP järjesti kauden aikana Ounastempon, maastopyöräilyn alamäki/ylämäki -ajon ja maastoajon Pohjois-Suomen mestaruuskilpailut sekä piirikunnallisina neljä tempoajoa, neljä rata-ajoa ja yhden maastoajon. Kuntopyöräilyssä Rovaniemi-pyöräily kokosi 115 ajajaa. OPP järjesti yhteensä neljä valmennusleiriä vuoden aikana, joista yksi oli syksyn maastopyöräilyleiri. OPP julkaisi jälleen 8-sivuisen Pyöräily-liitteen Lapin Kansassa. OPP suunnitteli ja toteutti Rovaniemen seudun pyöräilykartan. PSM-mitalit: 7 kultaa - 6 hopeaa - 7 pronssia = 20
OPP:n ajajia yhteiskuvassa urheiluopiston ajovuorolla. (Kuva: Eero Juntura) Vuosi 1993 oli seuran toiminnan ja menestyksen kannalta hyvä vuosi. OPP:n ajajat saavuttivat Suomen mestaruuskilpailuista yhteensä kolme mitalia: Esko Ranta polki kultaa M50-sarjan 1 km:n aika-ajossa, Veli-Matti Niemi M16-sarjan alamäkiajossa hopeaa ja Janne Juntura M16-sarjan maastoajossa pronssia. Muitakin hyviä sijoituksia irtosi SM-kisoista: Juha Posio oli M16-sarjan maantieajossa viides, OPP:n joukkue M16-sarjan tempon joukkuekilpailussa viides, Veli-Matti Niemi M16-sarjan maastoajossa kuudes ja Antti Mäkikallio miesten valiosarjan maastoajossa seitsemäs. Mikko Nurmela edusti Suomea nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Tanskassa sijoittuen 120 km:n maantieajossa sijalle 73. TUL:n mestaruuskilpailuista tuli mitaleita roppakaupalla: hopeaa M18-sarjan 50 km:n maantiejoukkueajosta (Mikko Nurmela, Janne Juntura, Juha Posio), pronssia Risto Kurki miesten eräajosta, Juha Posio M16-sarjan maantieajosta, Hannu Mourujärvi M14-sarjan tempoajosta, Esko Ranta M35-sarjan 1 km:n aika-ajosta, Katri Numminen 2 km:n aika-ajosta, Jaakko Matinlompolo 2 km:n aika-ajosta ja M18-sarjan 3 km:n joukkueajosta (Jaakko Matinlompolo, Juho Ranta). OPP:n ajajat olivat kilpailumatkoilla Muoniosta Helsinkiin, joten lähestulkoon koko Suomi tuli ajajilla kierrettyä kesän aikana. OPP järjesti kauden aikana runsaasti omaa kilpailutoimintaa. Piirikunnallisia rata-, tempo- ja maastoajoja järjestettiin yhteensä 23 kertaa. Kauden tärkeimmät omat kisat olivat Ounastempo, kaksiosaiset maastoajon Pohjois-Suomen mestaruuskilpailut ja osallistuminen maastopyöräilyn Midnight Sun Cupin järjestelyyn. Kisa lähti liikkeelle Rovaniemeltä esittely- ja maastoajoineen. Kuntopyöräilyäkään ei unohdettu vaan kevään Rovaniemi-pyöräily keräsi yli 100 osallistujaa. OPP järjesti kaksi harjoitusleiriä, toukokuussa Hirvikarissa ja syyskuussa maastopyöräilyleiri Sallan Naruskalla. OPP julkaisi Pyöräily-liitteen Lapin Kansassa. SM-mitalit: 1 kulta - 1 hopea - 1 pronssi = 3 PSM-mitalit: 16 kultaa - 16 hopeaa -19 pronssia = 51
Uudessa lajissa MTB-maastopyöräilyssä oli nostetta 1990-luvun alussa. Janne Juntura (vas.) ja Veli-Matti Niemi taituroivat Ounasvaaran kallioilla. (Kuva: OPP:n arkisto)
Alamäkiajon M18-sarjan mitalimiehet: Veli-Matti Niemi OPP (pronssi), Roi Paananen MTBCF (hopea) ja Antti-Pekka Laiho MTBCF (kulta) Tottorakan maisemissa. (Kuva: Kalevi Mikkonen) Seuran ajajat saavuttivat kesän kilpailuista yhteensä viisi mitalia Suomen mestaruuskilpailuista. Esko Ranta uusi edellisvuoden mestaruutensa polkemalla kultaa M50-sarjan 1 km:n aika-ajossa. Henna Rajatalo polki hopeaa N18-sarjan 500 metrin aika-ajossa, Hannu Mourujärvi samoin hopeaa M14-sarjan maastoajossa ja OPP:n M16-sarjan joukkue (Juha Posio, Johannes Illikainen, Janne Juntura) polki hopeaa joukkuekilpailussa. Veli-Matti Niemi puolestaan polki pronssia M18-sarjan alamäkiajossa OPP:n ensimmäistä kertaa järjestämissä pyöräilyn Suomen mestaruuskilpailuissa Tottorakalla.
OPP:n järjestämät ensimmäiset SM-kilpailut olivat hyvä menestys. (Kuva: Kalevi Mikkonen) Muitakin hyviä sijoituksia SM-kisoista tuli runsaasti: Johannes Illikainen ajoi neljänneksi M16-sarjan 1 km:n aika-ajossa ja kuudenneksi 2 km:n aika-ajossa, Juha Posio ajoi M16-sarjan maantieajossa neljänneksi ja tempoajossa kahdeksanneksi, Janne Juntura ajoi kuudenneksi sekä M16- että M18-sarjan maastoajossa, Teemu Svanberg kuudenneksi M18-sarjan alamäkiajossa, Jari Mäkinen miesten alamäkiajossa seitse-männeksi, Risto Kurki miesten eräajossa seitsemänneksi ja Petri Kilpamäki M18-sarjan maastoajossa seitsemänneksi. Veli-Matti Niemi valittiin Suomen edustajaksi alamäkiajon Euroopan mestaruuskilpailuihin Ranskaan, mutta valitettavasti Pyöräilyunionin matkajärjestelyt eivät toimineet ja suomalaisajajat jäivät kotiin. Mikko Nurmela edusti Suomea maantieajon Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Norjassa. Juha Posio puolestaan ajoi Suomen nuorten maajoukkueessa Tsekin ympäriajossa ollen parhaimmillaan etapin kymmenes ikäluokkansa Euroopan huippujen joukossa. Esko Ranta menestyi paitsi radalla myös "kabinettitasolla", sillä hänet valittiin Pyöräilyunionin ratapyöräilyjaostoon ja sen myötä ratapyöräilymaajoukkueen johtajaksi moniin maailman-cupin osakilpailuihin. Timo Törmänen puolestaan valittiin SPU:n maastopyöräilyjaostoon. Kauden huipennus oli alamäkiajon Suomen mestaruuskilpailuiden järjestäminen Tottorakalla 22.7. Kisat onnistuivat erinomaisesti ja jatkuivat seuraavana päivänä Midnight Sun Cupin kilpailulla, joka oli myös kansallisen Kuwahara-cupin osakilpailu. OPP:n järjestämiä muita kilpailuja olivat Ounastempo, alamäkiajon ja maastoajon Pohjois-Suomen mestaruuskilpailut sekä yhteensä 27 piirikunnallista kilpailua, joihin sisältyi 9-osainen maastopyöräilyn Kona-cup ja rata-ajot Turun velodromilla OPP:n rataleirin yhteydessä. Seura järjesti myös kaksi muuta leiriä: Hirvikarissa 13.-15.5. ja maastopyöräilyleiri Naruskassa 30.9.-2.10. Kuntoajo Rovaniemi-pyöräily keräsi vajaat 100 osallistujaa. OPP julkaisi 12-sivuisen Pyöräily-lehden sekä Midnight Sun Cup/Alamäki-SM -ohjelmalehtisen ja monivärisen kilpailuesitteen.
SM-kisojen osallistujat ajoivat kulkueena kansalaistorin avajaisiin. (Kuva: Kalevi Mikkonen)
Alamäkiradassa oli vauhtia ja vaativuutta. (Kuva: Kalevi Mikkonen)
OPP:n ajajia yhteiskuvassa Urheiluopiston harjoituksissa keväällä 1994. (Kuva: Pekka Aho) SM-mitalit: 1 kulta - 3 hopeaa -1 pronssi = 5 PSM-mitalit: 13 kultaa -10 hopeaa -3 pronssia = 26
Janne Juntura, Juha Posio ja Johannes Illikainen menestyivät hyvin SM-tasolla sekä henkilökohtaisissa että joukkuekilpailuissa. (Kuva: Kalevi Mikkonen) Seuran ajajat saavuttivat menestystä Suomen mestaruuskilpailuissa laajalla rintamalla. Kaikkiaan tuloksena oli kuusi SM-mitalia: hopeaa polkivat Henna Rajatalo N18-sarjan 500 metrillä, OPP:n M18-sarjan joukkue (Teemu Tuisku, Petri Kilpamäki, Johannes Illikainen) 4 km:n takaa-ajossa ja M18-sarjan joukkue (Johannes Illikainen, Juha Posio, Janne Juntura) 50 km:n maantiejoukkueajossa ja pronssia Teemu Tuisku M18-sarjan 3 km:n takaa-ajossa, Esko Ranta M35-sarjan 1 km:n aika-ajossa ja Janne Juntura M18-sarjan kriteriumajossa. Muita hyviä sijoituksia oli lisäksi runsaasti: Petri Kilpamäki M18-sarjan 3 km:n takaa-ajossa neljäs ja 1 km:n aika-ajossa kahdeksas, Juha Posio M18-sarjan maantieajossa neljäs, Teemu Tuisku M18-sarjan 1 km:n aika-ajossa neljäs ja maastoajossa viides, Veli-Matti Niemi M18-sarjan alamäkiajossa neljäs, Mikko Lönnström viides ja Teemu Svanberg seitsemäs, OPP:n joukkue (Tuisku, Kilpamäki, Illikainen) miesten 4 km:n takaa-ajossa viides, Olavi Illikainen M16-sarjan 2 km:n aika-ajossa neljäs ja 1 km:n aika-ajossa seitsemäs, Johannes Illikainen M18-sarjan 1 km:n aika-ajossa ja kriteriumajossa kuudes ja 3 km:n aika-ajossa seitsemäs, Janne Juntura M18-sarjan maastoajossa seitsemäs ja vielä Pekka Lohiniva M14-sarjan maastoajossa kahdeksas.
Ratapyöräilijä Henna Rajatalo ajoi kaksi kertaa SM-hopeaa N18-sarjan 500 metrillä vuosina 1994-95. (Kuva: OPP:n arkisto/Pekka Aho) Pohjoismaiden mestaruuskisoissa oli OPP:sta joukko ajajia. Parhaiten menestyi M18-sarjan maastoajossa Janne Juntura, joka sijoittui viidenneksi. Samassa kisassa Teemu Tuisku ajoi 10. sijalle ja Petri Kilpamäki 26. sijalle. Alamäkiajon M18-sarjan PM-kilpailussa Veli-Matti Niemi oli yhdeksäs, Mikko Lönnström 12., Tomi Aula 20., Teemu Svanberg 21. ja Jarkko Kononen 22. OPP:n omassa toiminnassa tärkein asia oli hyvin onnistuneiden maastopyöräilyn Suomen mestaruus-kilpailuiden järjestäminen 13.8. Ounasvaaran maastossa. Muita omia kisatapahtumia olivat Ounastempo. alamäkiajon GT-cupin osakilpailu Tottorakalla sekä alamäkiajon ja maastoajon Pohjois-Suomen mestaruus-kilpailut Luostolla. Piirikunnallisia kisoja järjestettiin tempo-, rata- ja maastoajoina yhteensä 14 kertaa. Lisäksi järjestettiin Prisma-kuntopyöräilytapahtuma, joka keräsi 70 osallistujaa ja yhdessä Lapin Urheiluopiston kanssa pyöräilyn valmennuskurssi, jonka kouluttajat olivat pääosin OPP:n edustajia. Valtakunnallisen pyöräilyviikon järjestelyihin Rovaniemellä OPP osallistui suurella panoksella mm. kouluissa tehdyillä lajiesittelyillä. Esko Ranta valittiin jälleen SPU:n ratapyöräilyjaostoon ja Timo Törmänen maasto-jaostoon. OPP julkaisi jälleen 12-sivuisen Pyöräily-lehden ja 8-sivuisen SM-maastopyöräily -lehden. SM-mitalit: 0 kultaa - 3 hopeaa - 3 pronssia = 6 PSM-mitalit: 9 kultaa - 5 hopeaa - 2 pronssia = 16
Festina-tiimissä ammattilaisena ajanut Joona Laukka kävi kesällä kirittämässä OPP:n ajajia. Ylemmässä kuvassa vas. Juha Posio, Janne Juntura, Esko Ranta, Joona Laukka, Teemu Tuisku, Hannu Mourujärvi ja Petri Kilpamäki. Alemmassa kuvassa: Petri, Juha, Janne, Esko, Joona ja Hannu. (Kuvat: Kalevi Mikkonen)
OPP:n hyvä SM-kisamenestys jatkui vuonna 1996. (Kuva: Kalevi Mikkonen) Vuoden 1996 huipentuma oli Juha Posion polkema M18-sarjan maantieajon Suomen mestaruus. Posio edusti Suomea myös Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa sijoittuen sarjansa tempoajossa 16. sijalle ja maantieajossa 19. sijalle sekä Keski-Euroopan nuorten etappiajossa. Ratapyöräilyn SM-kisoista OPP:n ajajat saivat viisi mitalia: Myös Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin osallistunut Johannes Illikainen polki M18-sarjan 1km:n aika-ajossa pronssia ja 3 km:n takaa-ajossa hopeaa, Esko Ranta M50-sarjan 500 metrillä hopeaa ja Janne Lilja kultaa M10-sarjan 500 metrillä ja hopeaa 2 km:n aika-ajossa. Ratapyöräilyn veteraanien maailmanmestaruuskilpailuissa Esko Ranta sijoittui M55-sarjan 500 metrillä hienosti neljänneksi. Ranta polki M56-sarjan maantieajon SM-kisoissa myös neljänneksi ja Henna Rajatalo naisten 500 metrin aika-ajossa kuudenneksi. Teemu Svanberg polki Sallatunturilla talvikelillä kaksi kertaa pyöräilyn alamäkiajon Suomen ennätyksen. OPP:n järjestämä oma kilpailutoiminta oli myös virkeää, sillä perinteisen Ounastempon lisäksi järjestettiin neliosainen maastopyöräilyn Napapiiri-cup ja ensimmäiset Kesäkonttiset samoin kun kymmenen piiri-kunnallista ratakisaa ja lisäksi tempoajoja ja maastoajoja. OPP osallistui myös asiantuntijana Tour de Levi-pyöräilytapahtuman järjestelyyn. Kuntopyöräilyssä Prisma-pyöräily keräsi n. 120 osallistujaa. Huhtikuussa 12 seuran ajajaa oli Mallorcalla kahden viikon lajiharjoitusleirillä. Seuran sihteerinä vuoden 1996 oli Erkki Vierimaa. Esko Ranta oli SPU:n ratapyöräilyjaoston jäsen ja Lauri Niemi maastopyöräilyjaostossa. OPP julkaisi myös 16-sivuisen Pyöräily-lehden, jonka painosmäärä oli 25000 kpl. Myös seuran sisäinen tiedotus-lehti Pyöräposti ilmestyi ensimmäisen kerran Olavi Mourujärven toimittamana. Pyöräposti ilmestyi 1-3 kertaa vuodessa aina vuoteen 2004 asti, jolloin siirryttiin jo aiemmin alkaneeseen pääasiassa internetissä tapahtuvaan seuratiedotukseen. SM-mitalit: 2 kultaa - 3 hopeaa - 1 pronssi = 6 PSM-mitalit: 21 kultaa - 18 hopeaa - 5 pronssia = 44
Oma julkaisu oli tarpeellinen sekä seuran talouden että toiminnan esittelyn kannalta. (Kuva: Kalevi Mikkonen) SM-mitalit: 1 kulta - 1 hopea - 2 pronssia = 4 PSM-mitalit: 25 kultaa - 6 hopeaa - 8 pronssia = 39
Pekka Lohiniva alamäkivauhdissa OPP:n järjestämissä SM-kilpailuissa Ounasvaaralla. (Kuva: Kalevi Mikkonen) OPP:n
kausi oli seuran historian siihen mennessä menestyksekkäin, sillä ajajat saavuttivat
Suomen mestaruus- ja ikäluokkamestaruuskilpailuissa peräti 13 mitalia,
joista kolme kultamitalia. Seurana OPP sijoittui Pyöräilyunionin
valtakunnallisessa luokittelussa hienosti yhdeksänneksi heti etelän
suurseurojen jälkeen.
Jarno Jalomäki (2.), Juha Hynninen (1.) ja Petri Kilpamäki (3.) SM-maastoajon palkintojen jaossa. (Kuva: Kalevi Mikkonen)
N18-sarjan maantieajon kolme parasta Lahden SM-kilpailuista: Teija Alaviiri (2.), Sari Saarelainen (1.) ja Eeva-Kristiina Lindberg (3.). (Kuva: Martti Alaviiri)
SM-mitalit: 3 kultaa - 8 hopeaa - 2 pronssia = 13 PSM-mitalit: 31 kultaa - 20 hopeaa - 13 pronssia = 64
OPP:n kausi oli jälleen erinomainen. Suomen ja ikäluokkien mestaruuskilpailuista saavutettiin 12 mitalia ja lukuisia pistesijoja. Juha Posio polki miesten sarjassa ratapyöräilyn keirin-ajossa OPP:n ensimmäisen miesten sarjan mitalin rata-ajoista saavuttamalla pronssia. Kovin mitalirohmu oli kuitenkin N18-sarjan Teija Alaviiri, joka polki peräti viisi mitalia: hopeaa tempoajosta, 500 metriltä ja naisten eräajosta sekä pronssia maantieajosta ja 2 km:n takaa-ajosta. Hopeaa polkivat myös Mariel Kunnari N14-sarjan tempoajossa, Janne Ryynänen M12-sarjan maastoajossa, OPP:n N16-sarjan joukkue (Jenni Hyväri, Hilla Rapo ja Niina Junni) tempoajon joukkuekilpailussa ja Jenni Hyväri N16-sarjan tempoajossa. Pronssille ylsivät vielä Jenni Hyväri 2 km:n aika-ajossa ja Marko Keskitalo M18-sarjan kriterium-ajossa. Kuuden parhaan joukkoon OPP.n ajaja tai joukkue sijoittui lisäksi kaksikymmentä kertaa.
Teija Alaviiri (kesk.) edusti Suomea Hollannissa ajetuissa nuorten etappikilpailuissa. (Kuva: Martti Alaviiri) Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa OPP:n Ismo Mäkinen polki pronssia M30-sarjan maastoajossa ja hänen lisäkseen mestaruuskilpailuihin osallistuivat alamäkiajajat, joista Tomi Aula oli miesten sarjassa 21. ja Pekka Lohiniva 10. ja Ilkka Ojansivu 14. M18-sarjassa.
Ismo Mäkinen polki pronssia maastoajon M30-sarjan Pohjoismaiden mestaruuskisassa. (Kuva: Pentti Mikkonen) Kautensa toukokuussa Ranskassa aloittanut Juha Posio edusti syksyllä Suomea U23-sarjan maantieajon maailmanmestaruuskilpailuissa Italian Veronassa, jossa ajo kuitenkin päättyi keskeytykseen kolarin takia.
Juha Posio polki M18-sarjan maantieajon Suomen mestaruuden 1996 ja miesten sarjan keirin -ajon SM-pronssia vuonna 1999. Hän edusti Suomea vuoden 1999 nuorten (U23) maantieajon maailmanmestaruuskilpailuissa. (Kuva: OPP:n arkisto/Studio Helena) Omaa toimintaa seuralla oli myös runsaasti. Nuorisotoiminnassa vuosi oli erittäin vilkas. Fillarinappulakoulu jatkoi edellisvuodesta ja uutena kevään nelipäiväinen maastopyöräilykoulu ja kesällä avattiin vielä Pyöräilypuisto, jossa oli ohjattua toimintaa viikoittain. Kesäkonttiset -tapahtuma järjestettiin neljännen kerran. Kevään pyöräilyleiri järjestettiin myös Leirikarissa. Kuntopyöräilyssä ajettiin Prisma-pyöräily, joka jäätävässä säässä keräsi muutaman kymmentä osallistujaa. Varsinaisessa kilpailutoiminnassa OPP järjesti kansalliset Jätkänkynttilä-kortteliajot, Yöttömän Yön maastoajot ja ratapyöräilyn sekä tempoajon Pohjois-Suomen mestaruuskilpailut. Tour de Levi -pyöräily-tapahtuma sisälsi kansainväliset maantieajot, alamäkiajon DH-cupin finaalin ja hyväntekeväisyysajona haasteviestin. Piirikunnallisina kisoina ajettiin parikymmentä rata-, maasto- ja tempoajoa. OPP julkaisi 20-sivuisen Pyöräily-lehden, jonka painosmäärä oli 30000 kpl. Olavi Mourujärvi oli SPU:n maastopyöräilyjaoston jäsen. PM-mitalit: 0 kultaa - 0 hopeaa - 1 pronssi = 1 SM-mitalit: 0 kultaa - 7 hopeaa - 5 pronssia = 12 PSM-mitalit: 30 kultaa - 26 hopeaa - 11 pronssia = 67
Jenni Hyväri voitti kolme SM-kultaa N16-sarjassa vuonna 2000. (Kuva: Lapin Kansan arkisto) Ounaksen Pyörä-Pojat aloitti uuden vuosituhannen mallikkaasti saavuttamalla seuran ennätyksen SM-mitalien määrässä. OPP:n ajajat saavuttivat kaikkiaan 20 mitalia, joista peräti seitsemän mestaruutta. Kultakannassa olivat N16-sarjan Jenni Hyväri, joka polki kaksi henkilökohtaista mestaruutta (tempoajo ja maantieajo) ja yhden joukkuekilpailussa yhdessä Mariel Kunnarin ja Hilla Rapon kanssa. Lisäksi Hilla Rapo polki kultaa 500 metrin ja hopeaa 2 km:n aika-ajossa ja Mariel Kunnari kolme henkilökohtaista mitalia (tempoajo, maantieajo ja 2 km:n aika-ajo), joten OPP:n N16-sarjan tytöt todella hallitsivat sarjaansa. Naisten sarjassa Niina Junni voitti alamäkiajon Suomen mestaruuden. Ilman kultamitalia ei jääty poikien puolellakaan, sillä Janne Ryynänen voitti M12-sarjan maastoajossa ja Tuomas Lilja M10-sarjan 500 metrillä ikäluokkiensa mestaruudet. Lilja polki vielä 2 km:n aika-ajossa hopeaa ja tempoajossa pronssia. M14-sarjassa Janne Lilja polki pronssin 500 metrillä ja tempoajon joukkuekilpailussa kolmikko Janne Lilja, Ville Hyväri ja Ari Ylitolva saavuttivat hopeaa. Epävirallisessa enduron SM-kisassa Petri Kilpamäki polki miesten sarjassa hopeaa. Teija Alaviirin ensimmäinen kausi naisten sarjassa jatkoi nuorten sarjojen menestystä: kaikkiaan viisi SM-mitalia. Hopeaa Teija polki tempoajossa ja kriteriumajossa ja pronssia maantieajossa, 500 metrin ja 3 km:n aika-ajoissa. Teija edusti Suomea Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa sijoittuen tempoajossa 13. sijalle. OPP:n ajajien hyvä menestys näkyi mitalien lisäksi myös siten, että SM- ja ILM-kilpailuista tuli kymmenen pistesijaa, joista erityisesti mainittakoon Marko Keskitalon kuudes sija miesten keirin-ajossa. Kauden menestyjän pytyn sai Tuomas Lilja. Omaa toimintaa seuralla oli myös runsaasti. Nuorisotoiminnassa järjestettiin kevätleiri Leirikarissa ja jälleen nelipäiväinen maastopyöräilykoulu ja kesällä toiminta jatkui Pyöräilypuistossa, jossa oli ohjattua toimintaa viikoittain. Kesäkonttiset -tapahtuma järjestettiin viidennen kerran. Ratapyöräilijät pitivät viiden päivän rataleirin Tallinnan velodromilla ennen SM-kisoja. Kuntopyöräilyssä ajettiin Prisma-pyöräily, johon koleassa säässä osallistui kuutisenkymmentä osallistujaa. Varsinaisessa kilpailutoiminnassa OPP järjesti kansainväliset Pilgrims-tempoajot ja kansalliset Jätkän-kynttilä-kortteliajot, Yöttömän Yön maastoajot ja alamäkiajon Fox DH-cupin osakilpailun. Tour de Levi -pyöräilytapahtuma sisälsi kansainväliset maantieajot, maastoajot ja hyväntekeväisyysajona haasteviestin. Piirikunnallisina kisoina ajettiin parikymmentä rata-, maasto- ja tempoajoa. OPP julkaisi 20-sivuisen Pyöräily-lehden, jonka painosmäärä oli 30000 kpl. OPP avasi elokuussa omat sivut internetissä. SM-mitalit: 7 kultaa - 5 hopeaa - 8 pronssia = 20 (+ enduro: 1 hopea) PSM-mitalit: 35 kultaa - 22 hopeaa - 18 pronssia = 74
Ounaksen Pyörä-Poikien vuosi oli kaiken kaikkiaan huippuvuosi ja seuran historian paras. OPP saavutti Suomen ja ikäluokkien mestaruuskilpailuista peräti 24 mitalia, joista kultaisia oli seitsemän. Lisäksi OPP:n järjestämässä maastoajoenduron epävirallisissa SM-kilpailuissa ajajat saavuttivat vielä neljä mitalia lisää. Kauden huipennus oli tietysti maantiepyöräilyn ikäluokka- ja SM (N/M16) -kilpailuiden järjestäminen ensimmäistä kertaa Rovaniemellä 14.-15.7. SM- ja ILM-mestaruuksia polkivat N16-sarjan Mariel Kunnari (500 metrin ja 2 km:n aika-ajo), M10-sarjan Tuomas Lilja (500m ja 2 km), N18-sarjan Hilla Rapo (500 m), N14-sarjan Anne Ylitolva (maastoajo) ja M10-sarjan joukkue (Tuomas Lilja, Simo Alatarvas, Matti Härkönen) joukkuekilpailussa. Hopeamitaleita ajoivat Mariel Kunnari (tempo, maantieajo), N18-sarjan Jenni Hyväri (500 m, 2 km), N10-sarjan Simo Alatarvas (500 m, 2 km) ja Tuomas Lilja (tempo) sekä joukkuekilpailussa N18-sarjan joukkue (Jenni Hyväri, Mariel Kunnari, Hilla Rapo). Pronssimitaleille ylsivät naisten sarjan Teija Alaviiri (tempo, 3 km:n takaa-ajo), M16-sarjan Ville Hyväri (2 km), M16-sarjan Iiro Leppänen (maastoajo), M16-sarjan Marko Vasara (alamäkiajo), M50-sarjan Esko Ranta (500 m), M10-sarjan Simo Alatarvas (tempo) ja M16-sarjan joukkue (Ville Hyväri, Ari Ylitolva, Janne Lilja) joukkuekilpailussa. Lisäksi OPP:n ajajat saavuttivat 14 sijoitusta kuuden parhaan joukkoon, joista neljänsiä sijoja oli kuusi (mm. naisten sarjassa Teija 500 metrillä ja Hilla eräajossa). Epävirallisessa enduron SM-kisassa kultaa polki Iiro Leppänen (M16), hopeaa Petri Kilpamäki (miehet, valio) ja Marko Vasara (M16) sekä Ari Ylitolva (M16).
Hilla Rapo voitti 500 metrin aika-ajossa SM-kultaa vuosina 2000 (N16) ja 2001 (N18). (Kuva Kalevi Mikkonen) Myös muita hienoja suorituksia nähtiin kauden aikana. Esko Ranta edusti jälleen Suomea veteraanien maailmanmestaruuskilpailuissa Manchesterin velodromilla. Esko polki M60-sarjassa 2 km:n aika-ajossa kuudenneksi epävirallisella Suomen ennätysajalla 2.43,560 ja 500 metrillä kahdeksanneksi, eräajossa hän jäi alkueriin. Tomi Aula puolestaan edusti Suomea alamäkiajon Euroopan mestaruuskilpailuissa Italian Livignossa sijoittuen miesten sarjassa 64. sijalle. Teija Alaviiri puolestaan ajoi hienosti Ruotsin Tidaholmissa U6-Dagars-kilpailun prologissa voittaen tämän avaustempon. Jatkossa hän sijoittui kovassa seurassa toisessa tempoajossa kolmanneksi ja kokonaiskilpailussa hienosti seitsemänneksi. Hurjan kesän kilpailuista kannattaa vielä mainita Petri Kilpamäen voitto Nilsiän Tahkovuoren MTB120-kisassa. Vuoden menestyjäksi palkittiin Mariel Kunnari ja yllättäjäksi Iiro Leppänen.
Teija Alaviiri pärjäsi hienosti Ruotsin U6-Dagars etappiajossa. (Kuva: Martti Alaviiri) Nuorisotoiminnassa kaksipäiväinen maastopyöräilykoulu ja kesällä toiminta jatkui Pyöräilypuistossa, jossa oli ohjattua toimintaa viikoittain. Kesäkonttiset -tapahtuma järjestettiin kuudennen kerran. Ratapyöräilijät pitivät viikon rataleirin Tallinnan velodromilla heinäkuussa. Kuntopyöräilyssä ajettiin Prisma-pyöräily, johon osallistui reilut sata pyöräilijää. OPP suunnitteli ja merkitsi Napapiirin pyöräilyreitit Lapin läänin alueella. Päävastuun suunnittelusta ja merkinnästä kantoivat Eero Juntura, Olavi Mourujärvi ja Anssi Junni. Varsinaisessa kilpailutoiminnassa ILM/SM-maantiepyöräilyiden ja SM-enduron lisäksi omaa toimintaa oli runsaasti. OPP järjesti kansainväliset Pilgrims-maantieajot ja kansallisina uudelleen aloitetun Ounastempon, Jätkänkynttilä-kortteliajot ja kaksipäiväisen tapahtuman lopuksi Tapionsillan lenkin, sekä Yöttömän Yön maastoajot ja maastoajon Pohjois-Suomen mestaruuskilpailut. Tour de Levi -pyöräily-tapahtuma sisälsi kansalliset maantieajot, maastoajot ja hyväntekeväisyysajona haasteviestin. Piirikunnallisina kisoina ajettiin parikymmentä rata-, maasto- ja tempoajoa. OPP julkaisi 24-sivuisen Pyöräily 2001 -lehden, jonka painos-määrä oli 29000 kpl ja SM-kisavihkosen. Seuran uudeksi sihteeriksi valittiin Jarmo Alatarvas. SM-mitalit: 7 kultaa - 8 hopeaa - 9 pronssia = 24 (+ enduro: 1 kulta - 2 hopeaa - 1 pronssi = 4) PSM-mitalit: 39 kultaa - 18 hopeaa - 5 pronssia = 62
Esko Ranta polki veteraanien maailmanmestaruuskilpailuissa Manchesterin velodromilla M60-sarjan 2 km:n aika-ajossa kuudenneksi epävirallisella SE-ajalla 2.43,560. (Kuva: Esko Rannan arkisto)
OPP järjesti ikäluokkien Suomen mestaruuskilpailut. Kilpareitti kiersi mm. Napapiirin kautta. (Kuva: Kalevi Mikkonen)
Palkintojen jaossa Ounaspaviljongilla oli tunnelmaa. Eikä vähiten aidon joulupukin ansiosta. (Kuva: Kalevi Mikkonen)
Iiro Leppänen voitti kauden aikana sekä Suomen että Pohjoismaiden mestaruuden M18-sarjan maastoajossa. (Kuva: Seppo Hedemäki) OPP:n vuosi 2002 oli jälleen erinomainen. Maastopyöräilijä Iiro Leppäsen kausi oli täydellinen. Hän voitti kaikki kymmenen maastoajokilpailua, joihin hän osallistui. Todella kovaa harjoitellut Leppänen voitti M18-sarjassa sekä Pohjoismaiden että Suomen mestaruuden. Toinen OPP:n huippuajaja Mariel Kunnari puolestaan voitti kolme N18-sarjan Suomen mestaruutta: maantieajossa, tempoajossa ja 2 km:n takaa-ajossa. OPP:n ajajat polkivat muitakin mitaleja ison kasan. Maastoajon Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Ari Ylitolva polki pronssia M16-sarjassa. Miesten sarjassa Petri Kilpamäki sijoittui 12. sijalle. SM-hopeaa polkivat Hilla Rapo (N18 500 m) ja M16-sarjan joukkue (Janne Lilja, Ville Hyväri, Ari Yltolva), ILM-hopeaa Matti Härkönen (M10 2 km), Lauri Vuollet (M12 2 km), Tuomas Angelva (M12 maastoajo) ja joukkue-kilpailussa M10-sarjan joukkue (Eemeli Välimaa, Matti Härkönen, Iiro Väyrynen). Myös maastoajaja Anne Ylitolva polki N14-sarjan maastoajossa toiseksi, vaikkei silloin virallista mitalia saanutkaan osallistujien vähyyden takia. SM-pronssia polkivat Ville Hyväri (M16 tempoajo), Janne Lilja (M16 maantieajo), Jenni Hyväri (N18 500 m ja 2 km) ja Ari Ylitolva (M16 maastoajo) ja vielä ISM-pronssia Matti Härkönen (500 m). OPP:n ajajille kertyi myös kaikkiaan 14 sijoitusta kuuden parhaan joukkoon. Naisten sarjan ykkösajajamme Teija Alaviiri kärsi sairastelusta lähes koko kevään ja kesän, joten hän jäi tällä kertaa mitalitta, vaikka muutamia hyviä kilpailuja ajoikin. Kilpailutoiminnassa OPP järjesti lasten ja nuorten Kesäkonttiset, Ounastempo, Napapiirin kortteliajot, Tapion lenkin, maastopyöräilyn Yöttömän Yön XC-ajon ja DH-ajon, maantiepyöräilyn ja ratapyöräilyn Pohjois-Suomen mestaruuskilpailut ja kansainvälisen Tour de Levi-tapahtuman, jossa neliosainen etappikilpailu joukkueille ja henkilökohtainen kilpailu ja kansalliset tempo- ja maantieajot sekä tietysti haasteviesti. Piirikunnallisia rata-, tempo- ja maastoajoja oli parikymmentä. Kuntourheilutapahtumana oli jälleen Prisma-pyöräily. Toukokuussa OPP järjesti kaksipäiväisen maastopyöräilykoulun, johon osallistui n. 30 lasta. Pyörä-puistossa oli lapsille ohjattua maastopyöräilytoimintaa kesän aikana. OPP julkaisi 24-sivuisen Pyöräily 2002 -lehden, jonka painosmäärä oli 29000 kpl. PM-mitalit: 1 kulta - 0 hopeaa - 1 pronssi = 2 SM-mitalit: 4 kultaa - 6 hopeaa - 6 pronssia = 16 PSM-mitalit: 47 kultaa - 31 hopeaa - 14 pronssia = 92
Mariel Kunnarin kausi oli erinomainen: kolme SM-kultaa N18-sarjassa. (Kuva: Lapin Kansan arkisto)
Teija Alaviiri voitti Tampereen velodromilla 3 km:n takaa-ajon naisten Suomen mestaruuden. (Kuva: Martti Alaviiri) OPP:n vuosi 2003 oli kansallisella tasolla jälleen huippuluokkaa. Seuraluokittelussa OPP sijoittui mestaruuskisojen mitalitilastossa peräti neljänneksi 19 mitalilla, joista seitsemän oli kultaista. Se on OPP:n paras sijoitus tähän mennessä. OPP:n ajajista Teija Alaviiri ja Iiro Leppänen osallistuivat myös kansainvälisiin arvokisoihin. Teija ajoi U23-luokan Euroopan mestaruuskilpailuissa Ateenan helteessä, ja sijoittui tempo-ajossa hienosti 29. sijalle kovassa seurassa, maantieajossa kuumuus teki tehtävänsä ja hän jäi sijalle 49. Iiro Leppänen puolestaan osallistui M18-sarjan Maailman mestaruuskilpailuihin Sveitsin Luganossa, jossa sijoittui pyörärikosta huolimatta hienosti sijalle 28 ja Euroopan mestaruuskilpailuihin Itävallan Grazissa, jossa hän joutui keskeyttämään. Lisäksi Iiro edusti Suomea Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa, jossa sijoittui sarjassaan viidenneksi. Kauden päätyttyä Teija Alaviiri ja Mariel Kunnari allekirjoittivat ammattilaissopimuksen suomalais-italialaisen Let’s Go Finland -tiimin kanssa. Mariel ei valitettavasti polvivamman takia päässyt kuitenkaan kertaakaan osallistumaan ammattilaisympyröihin, mutta Teija matkasi loppuvuodesta Italiaan valmistautumaan kevään kisoihin. Kansainvälisen Pyöräilyunionin (UCI) naisajajien maailmanlaajuisessa rankinglistassa Teijan sijoitus oli upeasti 150:s. Kansallisella tasolla OPP:n ajajien menestys oli siis erittäin hyvää. Teija Alaviiri polki historiallisen naisten sarjan rata-ajon 3 km:n takaa-ajon Suomen mestaruuden Tampereen ”pärekirnussa”. Lisäksi Teija polki yhdessä Mariel Kunnarin kanssa paritempon naisten sarjan niinikään historiallisen Suomen mestaruuden. Mariel Kunnari polki vielä N18-sarjan tempoajon ja maantieajon Suomen mestaruudet. Kauden viidennen Suomen mestaruuden polki M18-sarjan Ari Ylitolva, joka voitti kultaa maastoajossa. Lisäksi ikäluokkien mestaruuskilpailuissa OPP:n M10-sarjan ajajat Eemeli Välimaa, Petri Alatalo ja Iiro Väyrynen sekä M12-sarjan ajajat Tuomas Lilja, Simo Alatarvas ja Tero Alatalo nappasivat kultaa joukkuekilpailussa. SM-hopeaa polkivat Mariel Kunnari (N18 2 km) ja Anne Ylitolva (N16 maastoajo). ISM-hopeaa Eemeli Välimaa (M10 tempo), Tuomas Lilja (M12 500 m ja 2 km) ja Esko Ranta (M50 500 m). SM-pronssia saavuttivat Teija Alaviiri (Na 500 m) ja Kati Tapio (N16 maastoajo) sekä ISM-pronssia Eemeli Välimaa (M10 2 km), Petri Alatalo (M10 tempoajo), Tuomas Lilja (M12 tempoajo) ja M14-sarjan joukkue Tapio Pahtaharju, Lauri Vuollet ja Ville Haahti joukkuekilpailussa. Lisäksi OPP:n ajajat sijoittuivat 10 kertaa kuuden parhaan joukkoon, mm. Teija Alaviiri naisten tempossa ja maantieajossa, joissa hän oli neljäs. Teija sijoittui myös toiseksi kansallisen maantiecupin naisten sarjassa.
Anne Ylitolva polki N16-sarjan maastoajossa hopeaa ja Ari Ylitolva M18-sarjassa Suomen mestaruuden. (Kuva: Martti Alaviiri) Nuorisotoiminnassa pyöräpuisto oli jälleen toiminnassa säännöllisin harjoituksin. Luostolla OPP järjesti ajoleirin toukokuussa. Kilpailutoiminnassa OPP järjesti lasten ja nuorten Kesäkonttiset, kans. Ounastempon, Nivavaaran PSM –kortteliajot, Tapion lenkin, maastopyöräilyn Yöttömän Yön XC-ajon, maantiepyöräilyn ja ratapyöräilyn Pohjois-Suomen mestaruuskilpailut, Sodankylä-cupin ja kansainvälisen Tour de Levi-tapahtuman, jossa neliosainen etappikilpailu joukkueille ja henkilökohtainen kilpailu ja kansallinen maantie- ja maastoajokilpailu sekä tietysti haasteviesti. Piirikunnallisia tempo- ja rata-ajoja järjestettiin Rovaniemellä ja Sodankylässä lähes kolmekymmentä kertaa. Kuntourheilutapahtumana oli jälleen Prisma-pyöräily. SM-mitalit: 7 kultaa - 6 hopeaa - 6 pronssia = 19 PSM-mitalit: 47 kultaa - 33 hopeaa - 16 pronssia = 96
Mariel Kunnari (vas.) ja Teija Alaviiri voittivat paritempon naisten sarjan Suomen mestaruuden. (Kuva: Lapin Kansan arkisto)
Yöttömän XC:n päälähdössä oli vauhti päällä jo ensi metreistä. Iiro Leppänen otti kärkipaikan heti. (Kuva: Seppo Hedemäki)
Tuomas Angelva (M14) ajoi ISM-mitaleita niin maastossa (hopea), velodromilla (hopea ja pronssi) kuin maantielläkin (joukkuekilpailun hopea). (Kuva: Seppo Hedemäki)
Maastoajon Suomen mestaruuskilpailut Ounasvaaralla olivat kauden huipputapaus. OPP:n ajajat nappasivat kotikisoista kuusi mitalia ja kaksi kansallisen sarjan voittoa. Kuvassa vas. Eemeli Välimaa, Tuomas Lilja, Petri Alatalo, Tero Alatalo, Taneli Tepsa, Tiina Tepsa ja alarivissä Anne ja Roosa Ylitolva. (Kuva:Kalevi Mikkonen)
M12-sarjan mitalipojat Eemeli Välimaa (vas.) ja Petri Alatalo (toinen vas.) valmiina lähtöön. (Kuva: Seppo Hedemäki)
Eero Juntura pitää nimenhuutoa miesten sarjan lähtijöille. (Kuva: Seppo Hedemäki)
OPP:n kortteliajot ajettiin keskellä kaupunkia. (Kuvat: Kalevi Mikkonen)
Maantiepyöräilyn SM-kisat olivat kauden kohokohta. Kuvassa väännetään Nivavaaran nousuissa. (Kuva: OPP:n arkisto)
Miesten sarjan voittaja Jussi Veikkanen (kolmas vas.) valmistautuu iskemään Napapiirin mäessä. (Kuva: Kalevi Mikkonen)
Matti Helminen voitti miesten tempoajon. (Kuva: Kalevi Mikkonen)
OPP juhli M18-sarjan joukkuehopeaa. Mitalin tuojat: Janne Stenbäck, Tuomas Lilja ja Antti Kulmala. (Kuva: Kalevi Mikkonen)
(Kuva: Pekka Välimaa)
Tuomas Lilja (oik.) polki Turun velodromilta kaksi SM-kultaa (M16: 1 km,
eräajo) ja kaksi hopeaa (2 km ja M18: 4 km:n joukkueajo).
Eemeli Välimaa oli huippuvauhdissa myös Pohjois-Suomen mestaruuskilpailuissa Saarenkylän kentällä. (Kuva: Pekka Välimaa)
OPP:n mitalistit Ounasvaaran SM-maastossa. (Kuva: Kalevi Mikkonen)
Heikki Haaparanta voitti M40-sarjan SM-kultaa Ounasvaaralla. (Kuva: Kalevi Mikkonen)
OPP:n ajajia ja huoltajia Kälviän ISM-kisoissa.
Eemil Lehtoranta
Arno pinnistää ykkösenä kohti Pyhän maalia. (Kuvat: Reijo Ailasmaa)
Turo järjesti jättiyllätyksen voittamalla M12-sarjan maantieajon hienolla loppukirillä. (Kuva: Reijo Ailasmaa)
Iina oli hirmuisessa tempokunnossa kotikulmilla voittaen luokkansa mestaruuden. (Kuva: Pekka Välimaa)
|
|
|
|
|
|
|
|
| Takaisin | |
.